PUOLICHILIT, PHYSALIS & EPÄSELVÄT LAJIT

Seuraavat kasvit eivät kuulu prof. Hunzikerin (2001) hyväksymään listaan capsicum -suvun chileistä. Osa näistä lienee synonyymejä muualla listattuihin lajeihin, osa virhetunnisteita, ja monet ns. puolichilejä, eli eivät enää laskettuja capsicumin sukuun, mutta lähisukulaisia.

Capsicumin lähisukulaiset ("puolichilit")

Puolichilit ovat erittäin huonosti tunnettuja ja/tai ainakin lähes mahdottomia löytää kasvatettaviksi. Ne kattavat levinnäisyydeltään lähes koko maapallon. Hunziker lukee niihin lajit: Aureliana, Athenaea, Darcyanthus, Eriolarynx, Vassobia, Larnax, Dunalia sekä aasialainen Withania (Kanarian saarilta Himalajalle). Edellisen sukua on myös Physalis (joka mm. maineikkaan Tomatillon physalis ixocarpa muodossa yhdistää chilit tomaatteihin) ja viimeaikaisen tutkimuksen valossa ryhmään kuuluvat myös aasialaiset Tubocapsicum "valechilit". Lisätietoa englannintaitoisille täältä. Kaukaisempaa geneettistä sukua ovat Hunzikerin mukaan Witheringia ja Brachistus. Molemmat jälkimmäiset tulevat tutkijaa vastaan hyvin monien kauan sitten chilipaprikoiksi luettujen, sittemmin geneettisesti näistä poikkeaviksi todettujen kasvien kohdalla. Sinällään, kaikki nämä kasvit ovat melko läheistä sukua keskenään, edustaen Solanaceae kasviperheen alaperhettä Solanoideae, sekä niissä heimoa Solaneae. Tutkijoiden erimielisyys capsicumien luokittelusta on omalla tavallaan rajanvetokysymys. Jos esimerkiksi capsicumien (= "aitojen chilien") erääksi rajaehdoksi asetetaan kapsaisiinipitoisuus eli maun tulisuus, silloin jotkin tällä sivustolla chileiksi lasketut lajit putoavat pois, puolichilien luokkaan. Toisaalta, mitä silloin ajattelisimme edes kotoisasta ei-tulisesta paprikastammekaan..?

Monet tulisista, eli ilmeisesti kaikkien hyväksyllä määritelmällä taatusti "oikeista chileistä" ovat puolestaan kasveina melkoisen outoja ja erilaisia. Kaikki tämä viittaa siihen että voi olla mahdotonta koskaan määrittää yksiselitteisesti mikä on "chili", mikä puolestaan lähes sellainen... Kasvien tai hedelmien ulkomuoto ei riitä erottelun tekemiseen, vaan monesti erot ovat mikroskooppisia - ja kuten esim. välillä tuskallisenkin tarkkaa prof. Hunzikerin teosta "The Genera of Solanaceae" lukiessa huomaa, yksi yleisimmistä ilmaisuista lajien kuvauksessa kuuluu: "nämä ja nämä asiat ovat tavallisesti näin ja näin..." Tavallisesti. Ei aina. Siinä sitä ihmeteltävää syntyykin, esimerkiksi mietittäessä voivatko keltakukkaiset capsicumit olla capsicumeja lainkaan... Keltainen kukkahan on selvä poikkeus säännöistä (toisaalta, niin vain on violettikukkaisia annuum-paprikoita, vaikkei pitäisikään olla) . Ja niin edelleen...

Ehkä parasta onkin tyytyä tietoon siitä että kaikki täällä nimetyt kasvit ovat sukua toisilleen, ja että mm. chilin määritelmä on väistämättä aina vain jonkun vetämä raja jonnekin. Selvää rajaa vain ei näytä olevan olemassa. Asiaa kuvaa alla näkyvä kuva Witheringia Coccoloboides:sta. Ensinäkemältä kyseessä voisi aivan mainiosti olla brasilialaisen kehityssuunnan villichili, tai miksei myös villi C. chinensen sukulainen. Tai sitten vasemmanpuoleinen Vassobia-kasvi: eikö se muistutakin kukiltaan aivan capsicum praetermissumia, c.eximiumia ja kenties muitakin "varmoja" capsicumeja? Kuka vetää rajat - siinä kysymys... :)

Siinä missä kaikkien tunnettujen capsicumien tiedetään olevan syötäviä, kauemmas peruschilistä mentäessä alkavat myös nämä asiat muuttua vähemmän itsestäänselviksi. Kriittiseksi kysymys tulee viimeistään jo chileistä melko kaukaisten Solanum koisokasvien ryhmässä - nämä kun ovat jo selvästi myrkyllisiä. Varovaisuus lienee muutenkin paikallaan huonosti tunnettujen capsicumin lähi- tai etenkin melko-lähisukulaisten kanssa. Sitähän ei koskaan tiedä, vaikka olisit Brasilialaisen hyväntahtoisen ystäväsi ansiosta ensimmäinen huippuharvinaista puolichiliä Euroopassa kasvattava ja maistava - ja ensimmäinen siitä myrkytyksen saava... Se ei ole todennäköistä, muttei mahdotontakaan. Siksi olemattomasti näistä kasveista on saatavilla luotettavaa tietoa! Sama pätee kasvatukseen: monetkaan näistä eivät välttämättä menesty samoilla resepteillä millä chilit kukoistavat. Siksi puolichilit ovatkin chiliharrastuksen kieltämättä vähiten järkevä, mutta haastavin, vaikein ja jännittävin päätepiste. Todellinen koetinkivi...

Vassobia Breviflora (capsicum breviflorum), Witheringia Coccoloboides (huom: kukka muistuttaa erittäin paljon tiettyjä Etelä-Amerikan villichilejä, ja marja + lehdet puolestaan esim. capsicum ciliatumia tai c.flexuosumia... Ei ihme että tutkijoilla on ihmettelemistä!)

(c) BG Nijmegen

 

Puolichilit voivat olla vähintäänkin yhtä mielenkiintoisia kasvatettavia kuin tutut paprikamme/chilimme. Rajanveto "mikä on chili, mikä ei" on ollut työlästä - ja moni kiintoisa lajike on jäänyt rajavyöhykkeelle. Ehkä selkein tällainen "yksi on yhtä mieltä, toinen toista" tapaus on keltakukkainen capsicum ciliatum. Geneettinen tutkimus on vasta lähtenyt kunnolla liikkeelle, ja riippumatta siitä miten "raja-aidat" myöhemmin määritellään, näissä kasveissa on meille kasvattajille joka tapauksessa runsaasti kiintoisaa kasvatettavaa!

(lähde: A.T.Huntziker 2001)

Kuten kuvasta näkyy, Physalis "ananaskirsikat" ja Tubocapsicum "valechilit" ovat osapuilleen yhtä "kaukaisia" sukulaisia aidoille capsicum-chileille. Tomaatit (Lycopersicon) ja koisot (Solanum) ovatkin jo paljon kaukaisempaa sukulaisuutta.

 

TUBOCAPSICUM "Valechili"

Tämä "valechilinä" tunnettu kasvi oli pitkään capsicum chilipaprikoiden joukossa. Nykytutkimuksen mukaan se on kuitenkin lähempää sukua puolichileille Aureliana ja Withania. Tästä lajista tunnetaan vain kaksi alalajia. Kromosomiluku: x=12.

Tubocapsicum anomalum (ex. capsicum anomalum) Makino Kiina, Japani, Indonesia, Korea, Filippiinit, Taiwan

Eshbaugh:n 1983 capsicumien listalta poistama, silti näille läheistä sukua oleva monivuotinen, villi kasvi. 1..1.5 m korkea, kasvaa varjoisissa oloissa, oksia paljon. Lehdet pitkät, ellipsin muotoiset. Kukat keltaisia, kellomaisia, 2-5 kasvupistettä kohti. Hedelmä pyöreä, mehukas, 1cm läpimitaltaan, kypsänä punainen. Kypsä marja maultaan kitkerä. Siementen itämisaika noin 24 päivää, itämisaste korkea. Siemenet pieniä, ruskeita. Kukkiminen alkaa noin 4 kk päästä itämisestä USA:n oloissa. Vaikuttaa kokeiden mukaan herkältä liialle valolle ja lämmölle, mutta myös liian varjoisalle kasvupaikalle.

Kasvaa vain leutojen talvien alueilla, aina meren tasolta 2100m korkeuteen. Vaatii paljon ja jatkuvasti vettä. Hedelmän kypsymisaika noin 6 viikkoa. Siemenet alle 2mm kokoisia, siten pienempiä kuin useimmat capsicumit. Kukan terälehdet useimpia capsicumeja käyremmät ja vähemmän jäykät. Kuten kuvasta alla näkyy, nuori kasvi muistuttaa kovasti aitoja capsicumeja. Varsi on paksu ja melko tukeva, ei tosin puu/pensasmainen, vaan paremminkin mieleen tulee tomaatti. Ikävä kyllä, samasta syystä myös murtuu/katkeaa erittäin helposti! Lehdet suuria.

Ei hassumman näköinen kasvi. Hyötyarvo tällä voi olla kyseenalainen, mutta erikoisuusarvo sitäkin suurempi!

Infernon kokemuksia: helppo kasvi saada alkuun, mutta todella haastava saada elämään aikuiseksi ja tuottamaan satoa! Kasvaa vähän raparperin tyyliin, paksulla, ontolla, hyvin helposti murtuvalla varrella, jota saa todellakin kohdella varovasti! Samaten, useimpien annuum -paprikoiden tavoin tämä on erittäin herkkä kasvi vihannespunkkien tuholle. Voikin melkeinpä sanoa, että anomalumin kasvattajan on pakko varautua punkki-epidemiaan, joka hyvin helposti johtaa kasvin kuolemaan...

 

Tubocapsicum obtusum (Japani) Kitamura

Erittäin huonosti tunnettu kasvi, tavataan Japanissa. Todisteet sen olemassaolosta rajoittuvat vain muutamiin kasvitieteellisiin näytteisiin.

 

PHYSALIS

Etelä-Amerikasta kotoisin olevia, sittemmin maailmalle vietyjä koisokasveja joille on ominaista suurikokoinen, mehevä, peitinlehtien vielä kypsänäkin ympäröimä hedelmä. Ylivoimaisesti tunnetuin suvun edustaja on ananaskirsikka (physalis peruviana), mutta latinalaisen amerikan keittiö arvostaa suuresti myös tomatilloa (physalis philadelphica). Physalisten siemenet ovat tomaatin tavoin hyvin pieniä ja niitä on hedelmässä paljon. Itämisolosuhteet näyttävät poikkeavan capsicumeista, sillä itämisprosentti samassa idätyslaatikossa näiden kanssa oli erittäin huono.

Physalis -kasvien kasvutapa poikkeaa capsicumeista, mutta muistuttaa jonkin verran tubocapsicum anomalumia. Varsi on paksu, kohtalaisen tukeva, mutta "raparperimainen", katkeaa erittäin helposti taivutettaessa! Lehdet vaihtelevat muodoltaan ja kooltaan paljon, samoin kuin kukat. Physalisten kaikki osat, marjojen peitinlehtiä myöten ovat solanum -suvun kasvien yleiseen tapaan ainakin lievästi myrkyllisiä. Allergikkojen kannattaa samoin ottaa tämä huomioon kasveja käsiteltäessä; ainakin itselleni physalisten lehtien käsittely aiheuttaa nopeasti voimakkaan heinänuhaa muistuttavan reaktion.

Infernon kokemuksia: physalis-kasvit eivät vaikuta kovin sopivilta sisäkasvatukseen suomessa. Tällä kasvukaudella kokeilemistani kolmesta physalis lajista, kaikki kasvoivat komeasti ja kukkivatkin, mutta ainoastaan yksi tuotti (kieltämättä epätavallisen huonoissa oloissa) hedelmiä, ja kaikki joutuivat pahan vihannespunkki-infektion uhreiksi, yhden kasveista kuoltuakin siihen... Jos tämän ottaa huomioon, ja tarjolla on kasvihuone tai vastaava ympäristö, näistäkin kasveista voi saada paljon iloa ja satoa.

Physalis Acutifolia "Sharpleaf groundcherry" PI-468103 USA

USDA: Papago-intiaaien ravinnoksi käyttämä "rikkaruoho" kastellulla maissipellolla. Paikka Buckelew Ranch, Three Points, Pima County, Arizona.

Esiintyy USA:n etelä- ja länsialueilla. Muistuttaa kasvina Tomatilloa (p.ixocarpa), vähemmän ananaskirsikkaa (p.peruviana). Lehdet suuret, voimakkaasti rosoiset. Kasvina suunnilleen Tomatillon kokoinen. Kukat tätä suuremmat, valkeat, tavallaan kuin jättiläismäiset capsicum baccatumin kukat keltaruskeine täplineen. Ei lainkaan pahan näköinen kasvi, mutta vaikuttaa aralta punkkihyökkäyksille.

 

 

Physalis Alkekengi "Lyhtykoiso, Juutalaiskirsikka"

Kasvaa luonnonvaraisena Keski- ja Etelä-Euroopassa, suomessa koristekasvi. Valkoiset kukat. Marjojen peitelehdet muuttuvat voimakkaan oransseiksi. Käytetty rohtona. Sanotaan leviävän voimakkaasti. Korkeus alle 100cm.

Kuva

Physalis Angulata

Physalis Heterophylla

©Jennifer Anderson. Nahant Marsh, Davenport, Scott Co., IA. 2002, ©William S. Justice. Courtesy of Smithsonian Institution, Dept. of Systematic Biology, Botany.

Physalis Nicandroides PI-288250 Meksiko

Paikka: 20ml etelään Guadalajarasta, Jaliscosta, korkeus 1524m. Kasvoi tien varressa aina 180cm korkeaksi, runsassatoinen.


Physalis Peruviana
"Ananaskirsikka / Peruvian Ground-Cherry" PI-291561 Intia

Alkujaan Etelä-Amerikan kasvi, joka tuotiin eteläiseen Eurooppaan jo ennen ajanlaskumme alkua. Hedelmä on makea, joskus kirpeänmakuinen, herkullinen, jälkimaku hapan. Kooltaan hieman kirsikkaa suurempi, oranssi, ohuiden kuivien lehtien peitossa.

Kasvina jo nuiorena selvästi capsicumeista poikkeava. Kasvattaa nopeasti erittäin suurikokoiset, hieman karvaiset, sileäreunaiset lehdet. Muistuttaa varreltaan jossain määrin tomaatteja, ei oikeastaan lainkaan capsicumeja. Kukka keltainen, voimakkailla tummilla täplillä. Haaleamman värinen kuin "Tomatillo" c.philadelphicalla.

 

Physalis Philadelphica/Ixocarpa
"Tomatillo Ground-Cherry" PI-512011 Meksiko (p.ixocarpa)

USDA: kerätty 1985, paikka Rancho Las Varas, Yepachic, Chihuahua. 28'25''N, 108'30''W, korkeus 1625m. Kasvupaikka lähellä taloa, hedelmät kerätty lokakuussa, käytetään keitettyinä salsan aineksena.

Tomatillon nimellä yleisimmin tunnettu meksikolainen kasvi, joka kasvaa nykyään laajalla alueella Etelä-Amerikasta keski-Yhdysvaltoihin. Hedelmä on physalisten tapaan ohuen lehtikuoren peittämä ja kellertävä kypsänä. Kasvi kasvaa noin metrin korkeuteen. Pitää pitkästä, lämpimästä kasvukaudesta ja lannoitetusta, kosteasta maaperästä. Istutetaan kaiken hallanvaaran jälkeen suoraan auringonvaloon. Hedelmien kypsymisaika noin 120 päivää. Kypsän hedelmän tunnistaa vaalean ruskeista, tuoreen näköisistä peitelehdistä. Hedelmän tulee olla kiinteälihainen. Hedelmä säilyy jääkaapissa kuorineen n. 2 viikkoa, voidaan pakastaa ilman peitelehtiä.

Valmistuksessa kuori voidaan haluttaessa poistaa. Keitetään kokonaisina tai palasina pienessä määrässä vettä n. 5-7 minuuttia. Tulos muistuttaa sosetta. Voidaan lisätä muihin ruokalajeihin suolan ja pippurin sekä chilipaprikojen kanssa, sekä tarjota pääruoan kylkiäisenä.

Alla nuori taimi keväältä 2005. Hieman ananaskirsikkaa pienempi kasvi. Lehdet aivan erilaiset, rosoreunaiset - eivät tosin yhtä rosoiset kuin p.acutifolia -lajilla. Kukat keltaiset, pienemmät kuin p.acutifolialla.

 

Physalis Pruinosa "Ground Cherry" PI-305457 Sierra Leone

Physalis Pubescens

©Larry Allain. USGS NWRC.

 

LEUCOPHYSALIS

Leucophysalis grandiflora

Leucophysalis nana

©Gary A. Monroe. Washoe Co., NV

 

BASSOVIA

Bassovia cornuta (Capsicum cornutum) (etelä-Brasilia) Hunziker

Bassovia leptopoda (Capsicum leptopodum) (Brasilia) Dunal/Kuntze

Bassovia minutiflora (Capsicum minutiflorum) Argentiina, Bolivia, Paraguay Hunziker

Tavataan ainakin Santa Cruzin alueella Boliviassa.


Bassovia stramoniifolia (Capsicum stramoniifolium)
(Witheringia stramoniifolia) (Panama, Costa Rica, Meksiko) Kuntze

Keltakukkainen, monta pientä kukkaa kasvaa samasta kasvupisteestä ylöspäin. Lehdet muistuttavat c.rhomboideumia mutta suuremmat, teräväkärkisemmät. Marja ilmeisesti pieni, punainen.

Brachistus coccineus (Capsicum coccineum) (Bolivia, Peru) Hunziker

M.Silveiran kuvaus: "pensas 2-3m korkea, valkeat tai kermanväriset kukat, yleinen." Esiintynee Bolivian lisäksi ainakin Perussa Huanucon, Juninin, Loreton ja San Martinin alueilla ja Brasiliassa Sena Madureirassa. New York Botanical Gardenissa ilmeisesti näytteitä. Witheringia coccoloboides.

Capsicum macrophyllum (Panama)

Pensas 1 1/4 m; kukat vihertävän keltaiset, marjat kypsinä punaisia. Saattaa olla sama kuin Bassovia Stramoniifolia?

Kuva: w3TROPICOS

IOCHROMA


Iochroma cyaneum

©J.S. Peterson. USDA NRCS NPDC. Strybing Arboretum, Golden Gate Park, San Francisco, CA. October 1, 2002

VASSOBIA


Vassobia breviflora (capsicum breviflorum) Argentiina, Bolivia (NL)

Kuvaus: 2.5m korkea pensas jossa runsaasti mehukkaita, riippuvia kirkkaan oransseja marjoja. Kasvupaikkana ruohoinen kuiva metsämaa, pensaikkoisia mäkiä ja joitakin peltoaukioita Bolivian Santa Cruzissa, Floridassa, tiellä Mairanasta Postrervalleen 12 km (tietä) ESE Quirusillasista. (M.Nee) Korkeus 1900 m. 18° 25' S 63° 55' 30" W Kasvaa 400..2700m korkeudessa. "At maturity there is a mixture of ovary parenchyma and ovule tissues. This last feature was indicated by Hunziker as significant for separating Vassobia from Capsicum at the generic level."

(c) BG Nijmegen

Kuvauksen mukaan tämä on varsin suuri pensaskasvi. Kukat näyttävät joissakin kuvissa esim. Rocoton tai capsicum tovariin kaltaisilta. Niiden kasvutapa puolestaan poikkeaa melkoisesti chilipaprikoille totutusta (marjat ryppäinä).

 

Vassobia fasciculata (capsicum grandiflorum) Hunziker Bolivia

Tavataan ainakin Chuquisacan, Cochabamban, La Pazin ja Tarijan alueilla Boliviassa.

WITHANIA (Pauquy)

Withania somnifera

SOLANUM

 

"Yön varjo / Mustakoiso / Nightshade" (suuri joukko kasvilajikkeita)

Lievästä kohtalaisen myrkyllisiä (vaikuttava aine: solaniini) koko maailmassa tavattavia kasveja. Käytetään luonnonparantajien keskuudessa lääkkeinä sekä ilmeisesti jossain määrin myös huumaavina / nukutusaineina.